Säännöstely ja padot

Paimionjoen yläosan järviketjua säännöstellään Hovirinnankosken padolla. Säännöstelypadon korvaamiseksi luonnonmukaisella pohjapadolla on haettu lupaa Aluehallintovirastosta Someron kaupungin ja Turun Seudun Vesi Oy:n toimesta vuonna 2018. Säännöstelyä on tehty 1960-luvun alusta lähtien Turun vedenoton tarpeita varten. Turun Vesiliikelaitoksella on edelleen vedenottolupa enintään 1 m3/s Paimionjoesta Saviojan kautta Aurajokeen. Pumppaamo sijaitsee Liedon Kättylässä. Paimionjoen merkitys raakavesilähteenä on ratkaisevasti vähentynyt sen jälkeen kun Turun Virttaankankaan tekopohjavedenottamo valmistui. Paimionjoen vedenottoa Aurajokeen säätelevät sääolot, sillä lupaehtojen mukaan Aurajoessa sijaitsevan Turun varavedenottamon eli Aurajoen vedenpinta Halistenkoskella ei saa laskea alle tietyn rajan. Vuonna 2014 Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta Aurajokeen lisävettä 6.–25.6. ja 9.7.–17.8.2014 välisinä aikoina pääosin 0,3 m3/s. Vuodesta 2015 eteenpäin vettä ei ole pumpattu lainkaan.

Paimionjoen yläjuoksun järviketjulla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen seurauksena hävitetty, mutta on olemassa suunnitelmia sen luonnonmukaistamiseksi samassa yhteydessä Hovirinnankosken padon muutostöiden kanssa. Hovirinnankosken padon ja Rautelankosken muutostöiden lisäksi järviketjun säännöstelyn kehittämissuunnitelmiin vuonna 2016 kuuluu luvan hakeminen Painion järven luusuaan rakennettavalle luonnonmukaiselle pohjapadolle. Tällä pohjapadolla pyritään vähentämään Painion järveen päin tapahtuvaa takaisinvirtausta.

Kosken Tl kunnan alueella sijaitseva Turun kaupungin omistama Karjakosken settipato purettiin ja korvattiin luonnonmukaisella pohjapadolla kesällä 2015. Karjakosken yläpuolella on myös ollut Kaltankoski, jonka muodostama luonnollinen pohjakynnys on 1950-luvulla ruopattu pois Karjakosken settipadon rakennustyön yhteydessä.

Paimionjoen alaosaa säännöstellään vesivoiman tuotannon tarpeisiin Koskienergian Oy:n omistamilla Juvan, Juntolan ja Askalan sähkövoimalaitosten padoilla, joiden kunkin putouskorkeus on 14 metriä. Lisäksi joessa on vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienempiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaskosken koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski sekä Koskella Patakoski

 

Juvan voimalaitos - Paimionjoen vanhin vesivoimala

Juvan voimalaitos
Juvan voimalaitos

Juvankosken rakentaminen voimalaitokseksi aloitettiin vuonna 1915, jolloin sähkön käyttö maaseudulla kasvoi huimaa vauhtia. Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö oli Suomen vanhin maakunnallinen sähkölaitos, joka aloitti kylläkin sähkön tuotannon höyryvoimalla vuonna 1912. Kun Juvan voimala valmistui, voitiin Rantolan kallis höyryvoimala myydä ja tuottaa sähköä edullisemmin vesivoimalla. Juvan voimalaitokseen asennettiin kaksi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n toimittamaa 150 kilowatin turbiinia, joihin kumpaankin kytkettiin Oy Gottfr. Strömbergiltä ostettu 165 kilovolttiampeerin kolmivaihegeneraattori. Nykyisin Juvankosken voimalaitoksessa sähköa tuottaa Koskienergia Oy. (Lähde: Liedon museo, https://www.liedonmuseo.fi/liedon-historia)

JOEN MUISTI - Juva 100 vuotta seminaari 24.9.2016

Video: Seminaarin aloitus

Video: Seminaariesitelmä: Patojen vaikutukset Paimionjoen ekologiaan - Janne Tolonen, Valonia

Auranmaan viikkolehti 13.9.2016 (lehdistötiedote)

 

Juntolan voimalaitos

Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö aloitti toisen voimalaitoksen rakentamisen Paimionjokeen vuonna 1919 Juntolan koskeen. 1920 Juntolan voimalaitos saatiin jo osittain käyttöön, mutta täysin valmiiksi ja täydellä käyttöteholla se alkoi tuottaa sähköä vuonna 1921. 
Voimalaitokseen asennettiin yksi 300 kilowatin turbiini ja 600 kilovolttiampeerin generaattori sekä kaksi 200 kilowatin turpiinia 250 kilovolttiampeerin generaattoreilla.
Normaali vuosina laitos tuotti sähköä n. 2,6 miljoonaa kilowattituntia, joka tarkoitti sitä että se jopa kolminkertaisti yhtiön sähköntuotannon. Sähkömäärä ylitti reilusti yli omien kuluttajien tarpeen ja energiaa alettiinkin myymään heti 1921 myös Turkuun. 

Juntolan vesivoimalaitoksen padolla 5.9.2012 tapahtunut patovahinko ja sen vaikutukset, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raportti

 

8.11.2021 järjestettiin yhteistyössä Paimion kaupungin sekä Paimion Sähkömuseon kanssa 100 vuotiaan Juntolan kunniaksi opastettuja kierroksia Juntolan voimalaitoksella sekä tilaisuus Paimiosalissa, jossa Mikko Tegel kertoi Juntolan historiaa sekä keskusteltiin panelistien kanssa Paimionjoen käytöstä. 

Juntola 100 vuotta

Esitelmän Juntolan historiasta sekä paneelikeskustelun pääset seuraamaan tallenteesta

 

Askalan voimalaitos

 

 

Säännöstelyn kehittäminen ja kalatietarkastelu

Tallenne paneelikeskustelusta 8.11.2021 Paimionjoen käytöstä.  Alkaa videolla kohdasta 1:11:30
https://www.youtube.com/watch?v=XvfSesIdyXI&t=2s

Etelä-Suomen aluehallintoviraston kuulutus 8.12.2020: Paimionjoen yläosan säännöstelyn lakkauttaminen ja siihen liittyvät vesirakennustyöt, Somero

Paimionjoen yläosan säännöstelyn lakkauttaminen ja siihen liittyvät vesirakennustyöt, Somero - Hakemus aluehallintovirastolle 2018-2020

Yhteenveto: Paimionjoen yläosan säännöstelyn muuttaminen. Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten. 2017.

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma . FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2016

Paimionjoen säännöstelyn kehittäminen Paimionjoen vesistön yläosan hydraulinen mallinnus HEC-RAS ohjelmistolla Ahopelto, Lauri & Verta, Olli-Matti, 2014.

Juntolan vesivoimalaitoksen padolla 5.9.2012 tapahtunut patovahinko ja sen vaikutukset, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raportti

Paimionjoen alaosan kalatietarkastelu, 2011. Meisalmi, T.

 

TUTKIMUKSIA JA JULKAISUJA AIHEESTA