Paimionjoen yläosan järvien kuorekannan selvitys 2014-2015

Taustaa

Helsingin yliopisto teki sulkasääskitutkimuksia Someron järvillä vuoden 2011 ja 2012 kesällä. Sulkasääsken toukkien havaittiin olevan tehokkaita eläinplanktonin syöjiä, joka voi pahentaa järvien sinileväongelmaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin koko järviketjun Pitkäjärvestä Painioon asti (yht. 7 järveä) olevan sulkasääskien vaivaama. Sulkasääskellä on keskeinen rooli tutkimusjärvien ravintoverkoissa. Kuore on tyypillisesti tehokkain sulkasääskien syöjä. Ilman runsasta kuorekantaa suuri osa järvien tuotannosta joutuu toukkien kuoriutuessa pois järvestä eikä päädy kalatuotannoksi. Hyvin voiva kuorekanta myös parantaisi järven levätilannetta.

Sulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä -raportti

Hankkeen tavoitteena oli selvittää Someron järviketjun alkujärvien, Painion, Hirsjärven sekä Kirkkojärven kuorekannat.

Hankkeen toimet

Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Painiojärvi ei soveltunut mukaan tutkimukseen, koska se on liian matala ja laakea. Lisäksi Kirkkojärveltä ja Hirsjärveltä ei osakaskunnilta saatu lupaa koetroolauksiin. Lopputuloksena koetroolaus tehtiin syyskuun alussa 2014 Rautelanjärvellä ja Pitkäjärvellä, jotka ovat Paimionjoen Someron alueella olevan järviketjun viimeisiä järviä ennen Hovirinnankoskea. Helsingin yliopisto tutki koetroolauksen näytteet ja raportoi toukokuussa 2015 tuloksista. 

Someron Pitkäjärven ja Rautelanjärven ulappa-alueen kalasto kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna. Malinen, T. & Vinni, M. 21.4.2015. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos.

Tulokset

Tutkimusten perusteella ei löytynyt lainkaan kuoretta, vaikka järviketjussa sitä on aiemmin esiintynyt runsaastikin. Raportin valmistuttua pidettiin Someron kaupungintalolla lokakuussa 2015 tilaisuus, jossa tutkija Tommi Malinen esitteli tutkimuksen tuloksia ja niiden suosittelemia jatkotoimia. Tähän tilaisuuteen kutsuttiin kirjeellä kaikki Someron Paimionjoen yläosan järviketjun osakaskuntien yhteyshenkilöt, joiden osoitetiedot olivat kalastusalueen isännöitsijän tiedossa. Tilaisuudessa pohdittiin mm. mahdollisia kuoreen siirtoistutuksia, joilla kuorekanta saataisiin palautettua. Kuoreella olisi tärkeä merkitys ravintoketjussa tällaisella savisamealla järvellä sillä se olisi tärkeää ravintoa mm. pienille kuhille. Tämän lisäksi hyvä kuorekanta vähentäisi surviaissääskentoukkien runsautta, mikä puolestaan säätelee levämäärää järviketjussa.

 

Hankkeeseen saatiin osarahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista