Maanomistaja, ilmoittaudu mukaan – maatalousvaltaiset alueet keskeisessä roolissa Saaristomeren tilan parantamisessa  

Kutsumme maanomistajia mukaan toteuttamaan vesienhallintatoimenpiteitä Tarvasjoen valuma-alueella. Maanomistajalähtöisessä hankkeessa vesienhallintakohteet toteutetaan maanomistajien itsensä ilmoittamiin kohteisiin, ja aikataulusta ja tarkemmista yksityiskohdista sovitaan tapauskohtaisesti. 

Suunnittelu- ja rakentamiskustannukset katetaan hankkeen budjetista, ja asiantuntijat ovat huolehtimassa projektin toteutuksesta alusta loppuun saakka sekä tarjoavat tietoa ja tukea vesienhallintakohteen mahdollisissa hoitotoimenpiteissä. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeissa toteutetaan muun muassa kosteikkoja, pohjakynnyksiä, kaksitasouomia, laskeutusaltaita, tai ennallistetaan kuivattuja soita. Maanomistajat, ojitusyhteisöt, viljelijäyhdistykset ja yhteismetsät voivat olla yhteydessä hankkeen yhteyshenkilöihin. 

VALUTA 3 Varsinais-Suomi -hankkeessa edistetään maa- ja metsätalouden vesienhallintaa, tuetaan Saaristomeren suojelua, hillitään tulvia ja vesistöjen rehevöitymistä sekä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa yhdessä maanomistajien kanssa. 

WWF:n koordinoimaan hankkeeseen kuuluu Tarvasjoen ja Hepojoen maatalousvaltaiset valuma-alueet, jotka ovat myös osa Saaristomeren valuma-aluetta. Hankkeessa toteutetaan konkreettisia vesienhallintaratkaisuja yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Esimerkiksi kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentamisen avulla pyritään hillitsemään tulvia ja vähentämään rehevöitymistä aiheuttavien ravinne- ja kiintoainepäästöjen määrää valuma-alueella. Hankkeen toteuttamisessa ja rahoittamisessa ovat mukana Kaarinan kaupunki, Paimionjoki-yhdistys ry ja Valonia. 

“Tarvas- ja Hepojoen valuma-alueet ovat vähäjärvisiä ja siksi alttiita tulvimiselle. Molemmille alueille on jo aiemmin tehty yleissuunnitelmat vesiensuojelu- ja hallintatoimenpiteistä – nyt onkin aika siirtyä suunnitelmista toteutukseen”, kertoo Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä. 

Suomessa on tehty aikoinaan ojituksia, uomien suoristuksia ja kuivatettu esimerkiksi kosteikkoja, mikä on lisännyt peltojen tulvimista. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneiden rankkasateiden ja leutojen talvisadekausien vuoksi vesi kerääntyy pelloille yhä useammin, ja tulvaveden mukana huuhtoutuu ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin. Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen näkyy veden tummumisena ja samentumisena, vesistöjen umpeenkasvuna sekä levien massaesiintyminä. Esimerkiksi sinilevää esiintyy rehevöityneissä vesistöissä. 

”Kosteikkojen kaltaisilla ratkaisuilla hidastetaan veden virtaamisnopeutta, jolloin ravinteet ja kiintoaineet ehtivät imeytyä maaperään ja kasvillisuuteen, tai laskeutua kosteikon pohjalle. Ne tarjoavat rankkasateiden aikaan vedelle tilaa, johon kerääntyä, ja toisaalta kuivina hellekausina kosteikot toimivat vesivarastoina. Kosteikot myös luovat uusia elinympäristöjä esimerkiksi vesilinnuille, joille ne toimivat levähdys- ja ruokailupaikkoina”, hanketta koordinoiva Viivi Kaasonen sanoo. 

Kaasosen mukaan yhteistyö maanomistajien kanssa on ollut avaintekijänä siinä, että esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hankealueelle on voitu toteuttaa kymmeniä tulvimista ja rehevöitymistä hillitseviä vesienhallintatoimenpiteitä.  

“Pääsemme tuomaan hyväksi havaittuja käytänteitä Varsinais-Suomeen, ja uskon, että yhteistyössä maanomistajien ja yhteistyökumppaneiden kassa pystymme tukemaan uuden hankealueen vesistöjen palauttamista takaisin hyvään tilaan.”
 

VALUTA 3 Varsinais-Suomi | Paimionjoki 

Ota yhteyttä: 

Henna Juntunen
Toiminnanjohtaja, Paimionjoki-yhdistys
henna.juntunen@paimio.fi
041 318 0248