Säännöstely ja padot
Hovirinnankosken pato
Paimionjoen yläosan järviketjua säännöstellään Hovirinnankosken padolla. Säännöstelypadon korvaamiseksi luonnonmukaisella pohjapadolla on haettu lupaa Aluehallintovirastosta Someron kaupungin ja Turun Seudun Vesi Oy:n toimesta vuonna 2018. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi hankkeelle vesilain mukaisen luvan päätöksellään 8.12.2020. Ja lupa on tullut lainvoimaiseksi 19.9.2024.
Säännöstelyä on tehty 1960-luvun alusta lähtien Turun vedenoton tarpeita varten. Turun Vesiliikelaitoksella on vedenottolupa enintään 1 m3/s Paimionjoesta Saviojan kautta Aurajokeen. Pumppaamo sijaitsee Liedon Kättylässä. Paimionjoen merkitys raakavesilähteenä on ratkaisevasti vähentynyt sen jälkeen kun Turun Virttaankankaan tekopohjavedenottamo valmistui. Paimionjoen vedenottoa Aurajokeen säätelevät sääolot, sillä lupaehtojen mukaan Aurajoessa sijaitsevan Turun varavedenottamon eli Aurajoen vedenpinta Halistenkoskella ei saa laskea alle tietyn rajan. Vuonna 2014 Turun Vesiliikelaitos pumppasi Paimionjoesta Aurajokeen lisävettä 6.–25.6. ja 9.7.–17.8.2014 välisinä aikoina pääosin 0,3 m3/s. Vuodesta 2015 eteenpäin vettä ei ole pumpattu lainkaan.
Paimionjoen yläjuoksun järviketjulla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen seurauksena hävitetty, mutta on olemassa suunnitelmia sen luonnonmukaistamiseksi samassa yhteydessä Hovirinnankosken padon muutostöiden kanssa. Hovirinnankosken padon ja Rautelankosken muutostöiden lisäksi järviketjun säännöstelyn kehittämissuunnitelmiin vuonna 2016 kuuluu luvan hakeminen Painion järven luusuaan rakennettavalle luonnonmukaiselle pohjapadolle. Tällä pohjapadolla pyritään vähentämään Painion järveen päin tapahtuvaa takaisinvirtausta.
Lisätietoa Paimionjoen yläosan kunnostushankkeesta sekä sen etenemisestä voit lukea: https://www.somero.fi/asuminen-ja-ymparisto/hankkeet1458255999/paimionjoen-ylaosan-kunnostushanke/
Karjakosken luonnonmukainen pohjapato
Kosken Tl kunnan alueella sijaitseva Turun kaupungin omistama Karjakosken settipato purettiin ja korvattiin luonnonmukaisella pohjapadolla kesällä 2015. Karjakosken yläpuolella on myös ollut Kaltankoski, jonka muodostama luonnollinen pohjakynnys on 1950-luvulla ruopattu pois Karjakosken settipadon rakennustyön yhteydessä. Koskelta löytyy vielä kaksi muuta patoa Tuimalankosken pato ja Patakosken pato. Marttilassa Rounankosken pato.
Juvan voimalaitos - Paimionjoen vanhin vesivoimala
Juvankosken rakentaminen voimalaitokseksi aloitettiin vuonna 1915, jolloin sähkön käyttö maaseudulla kasvoi huimaa vauhtia. Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö oli Suomen vanhin maakunnallinen sähkölaitos, joka aloitti kylläkin sähkön tuotannon höyryvoimalla vuonna 1912. Kun Juvan voimala valmistui, voitiin Rantolan kallis höyryvoimala myydä ja tuottaa sähköä edullisemmin vesivoimalla. Juvan voimalaitokseen asennettiin kaksi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n toimittamaa 150 kilowatin turbiinia, joihin kumpaankin kytkettiin Oy Gottfr. Strömbergiltä ostettu 165 kilovolttiampeerin kolmivaihegeneraattori. Nykyisin Juvankosken voimalaitoksessa sähköa tuottaa Koskienergia Oy. (Lähde: Liedon museo, https://www.liedonmuseo.fi/liedon-historia)
JOEN MUISTI - Juva 100 vuotta seminaari 24.9.2016
Video: Seminaarin aloitus
Video: Seminaariesitelmä: Patojen vaikutukset Paimionjoen ekologiaan - Janne Tolonen, Valonia
Auranmaan viikkolehti 13.9.2016 (lehdistötiedote)
Juntolan voimalaitos
Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö aloitti toisen voimalaitoksen rakentamisen Paimionjokeen vuonna 1919 Juntolan koskeen. 1920 Juntolan voimalaitos saatiin jo osittain käyttöön, mutta täysin valmiiksi ja täydellä käyttöteholla se alkoi tuottaa sähköä vuonna 1921.
Voimalaitokseen asennettiin yksi 300 kilowatin turbiini ja 600 kilovolttiampeerin generaattori sekä kaksi 200 kilowatin turpiinia 250 kilovolttiampeerin generaattoreilla.
Normaali vuosina laitos tuotti sähköä n. 2,6 miljoonaa kilowattituntia, joka tarkoitti sitä että se jopa kolminkertaisti yhtiön sähköntuotannon. Sähkömäärä ylitti reilusti yli omien kuluttajien tarpeen ja energiaa alettiinkin myymään heti 1921 myös Turkuun.
Juntolan vesivoimalaitoksen padolla 5.9.2012 tapahtunut patovahinko ja sen vaikutukset, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raportti
8.11.2021 järjestettiin yhteistyössä Paimion kaupungin sekä Paimion Sähkömuseon kanssa 100 vuotiaan Juntolan kunniaksi opastettuja kierroksia Juntolan voimalaitoksella sekä tilaisuus Paimiosalissa, jossa Mikko Tegel kertoi Juntolan historiaa sekä keskusteltiin panelistien kanssa Paimionjoen käytöstä.
Esitelmän Juntolan historiasta sekä paneelikeskustelun pääset seuraamaan tallenteesta
Askalan voimalaitos
Paimionjoen Askalan voimalaitoksella on aloitettu ympäristövirtaamaputken rakentaminen. Voimalaitoksen omistava Koskienergia Oy on aloittanut rakennus- ja kaivuutyöt padon alapuolella.
Ympäristövirtaamalla taataan jatkossa voimalaitospadon alapuoliselle osuudelle joen ekologista tilaa ja eliöstön elinolosuhteita parantava vesimäärä, kun jokeen juoksutetaan jatkossa vettä ympäri vuoden ympäristövirtaamaputken avulla. Tavoitteena on, että kalat voisivat tulevaisuudessa nousta kutemaan voimalaitokselle asti, kun jokiuoma ei pääse veden säännöstelyn vuoksi kuivumaan. Rakennustöiden olisi tarkoitus valmistua lokakuussa.
Hankkeen liikkeellepaneva voima on ollut Paimion kaupunginhallitus, joka esitti tammikuussa 2020 Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, että joen säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämistä täytyy tutkia. Paimionjoki-yhdistys on tämän jälkeen pitänyt asiaa vireästi esillä
Askalan voimalaitoksen rakentamisluvassa vuodelta 1938 on velvoite kalatien rakentamiseen ja tarvittavan vesimäärän luovuttamiseen, mikäli ne katsotaan tarpeelliseksi. Ympäristövirtaama toteutetaan nyt vanhaa velvoitetta soveltaen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Koskienergia Oy:n välisellä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Koskienergia luovuttaa vettä ympäristövirtaamaa varten.
Ympäristövirtaaman määrittely alkoi syksyllä 2021 Luonnonvarakeskuksen toteuttamalla selvityksellä, jossa ympäristövirtaaman suuruutta tarkasteltiin kalataloudellisesta näkökulmasta. Huomioitavia lajeja olivat merilohi, meritaimen ja vaellussiika. Tavoitteena oli määrittää riittävä virtaamataso, jolla turvattaisiin mahdollisimman suuri elinympäristön pinta-ala kullakin koskialueella kunkin kohdelajin eri elämänvaiheille. Suomen ympäristökeskus toteutti lisäksi Paimiossa alueen toimijoille tarkoitetun työpajan, jossa pohdittiin ympäristövirtaamaa ottaen huomioon myös vesistön muut käyttötarpeet.
Elinympäristömallinnusten perusteella parhaaseen tulokseen päästäisiin kaikkien tarkasteltujen kalalajien kannalta, jos Paimionjokeen johdettaisiin Askalan voimalaitokselta 2-3 m3 /s virtaama. Kuitenkin jo 1 m3 /s parantaisi joen olosuhteita lohikalojen kannalta merkittävästi. Samalla parantuisi myös joen alaosan ekologinen tila. Tarkoituksena on kokeilla ympäristövirtaamaa aluksi pienemmillä 0,3–0,5 m3 /s virtaamilla ja myöhemmin kasvattaa virtaamaa 1 m3 /s saakka. ELY-keskus ja Paimionjoki-yhdistys ovat organisoivat eliöstötutkimuksia, joilla kerätään tietoa koskialueiden lajistosta ennen virtaamakokeilun aloittamista sekä sen aikana. Lopullinen virtaama määritellään eri virtaamilla tehtävillä koejaksoilla ja siihen vaikuttavat myös eliöstöstä saatavat tutkimustulokset. Kokeilun alettua on myös helpompi arvioida sitä, millaisia kunnostuksia joen alaosalla olisi syytä tehdä. Uomaa on perattu muun muassa tukinuiton tarpeisiin.
Paimionjoen alaosan ympäristövirtaamaselvityksen on rahoittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikkö. Ympäristövirtaamakokeilun ja varsinaisen ympäristövirtaaman toteuttamisen kustannuksista vastaa pääosin Koskienergia Oy.
Säännöstelyn kehittäminen ja kalatietarkastelu
Tallenne paneelikeskustelusta 8.11.2021 Paimionjoen käytöstä. Alkaa videolla kohdasta 1:11:30
https://www.youtube.com/watch?v=XvfSesIdyXI&t=2s
Paimionjoen yläosan säännöstelyn lakkauttaminen ja siihen liittyvät vesirakennustyöt, Somero - Hakemus aluehallintovirastolle 2018-2020
Yhteenveto: Paimionjoen yläosan säännöstelyn muuttaminen. Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten. 2017.
Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma . FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2016
Paimionjoen säännöstelyn kehittäminen Paimionjoen vesistön yläosan hydraulinen mallinnus HEC-RAS ohjelmistolla Ahopelto, Lauri & Verta, Olli-Matti, 2014.
Juntolan vesivoimalaitoksen padolla 5.9.2012 tapahtunut patovahinko ja sen vaikutukset, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raportti
Paimionjoen alaosan kalatietarkastelu, 2011. Meisalmi, T.