Paimionjoen valuma-alue on valittu yhdeksi Saaristomeri-ohjelman pilottialueeksi. Kaksi muuta aluetta ovat Aurajoen valuma-alue sekä Kemiönsaari ympäröivine merialueineen. Paimionjoen valuma-alueella koordinaattorina toimii Paimionjoki-yhdistys. Tavoitteenamme on levittää tietoa niistä toimista, joilla ravinnevalumia Paimionjokeen ja sitä myöten Saaristomereen voidaan tehokkaasti vähentää. Tiedon välittämisen lisäksi pyrkimyksenä on sitouttaa alueen maanomistajia vesiensuojelutoimiin ja etsiä jokaiselle kohteelle sopiva rahoituslähde. Toimilla halutaan vesiensuojelun lisäksi hyödyttää alueen viljelyä mm. maan kasvukunnon parantamisella, ravinteiden pidättämisellä peltomaahan sen sijaan, että ne karkaisivat vesistöihin ja tulvien sekä eroosion ennaltaehkäisyllä. Koko ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rahoitus tulee pääosin Ympäristöministeriöstä ja Maa- ja metsätalousministeriöstä, mutta myös EU:n hankerahaa haetaan toimien toteuttamiseen.
Paimionjoen valuma-alueen yleissuunnitelma
Paimionjoen valuma-alueelle on valmistunut osana Saaristomeri-ohjelmaa yleissuunnitelma, jonka on tilannut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yleissuunnitelmassa kuvataan alueen ominaisuuksia, maankäytön muotoja, kuormituslähteitä sekä muita veden valuntaan ja -hallintaan vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelman pohjalta laaditaan myös tarkempia toimenpidesuunnitelmia, joiden avulla alueen vesienhallintaa ja maankäyttöä kehitetään entistä kestävämmäksi.
Valmistuneisiin valuma-alueselvitykseen ja yleissuunnitelmaan voi tutustua täällä
Työ on jaoteltu kolmeen osaan:
1. Valuma-alueselvitys, jossa on kerätty tietoa Paimionjoen valuma-alueen erityispiirteistä, ongelmista ja kuormituksesta.
2. Yleissuunnitelma, joka tunnistaa alueelle sopivia maankäytön suosituksia ja muita ratkaisuja yleisellä tasolla.
3. Toimenpidesuunnitelma, jossa annetaan tarkempia toimenpide-ehdotuksia kahdelle osavaluma-alueelle, Tarvasjoelle ja Painio-järvelle. Näille alueille tehdään tarkempia suunnitelmia yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Valuma-alueselvitys:
Paimionjoki on suurin Saaristomereen laskeva uoma, ja valuma-alueella toteutettavat toimenpiteet voivat merkittävästi parantaa sekä Paimionjoen että Saaristomeren ekologista tilaa. Pääpaino kuormituksen hallinnassa on maataloudesta ja metsätaloudesta peräisin olevan hajakuormituksen vähentämisessä.
Paimionjoki ja sen suulla sijaitseva Paimionlahti ovat luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäviksi, ja niitä kuormittavat erityisesti korkeat kokonaisravinnepitoisuudet, sameus ja humuspitoisuus. Suurimmat paineet vesistön tilaan aiheutuvat maatalouden hajakuormituksesta, jätevedenpuhdistamoiden pistekuormituksesta sekä haja- ja loma-asutuksen jätevesistä.
Valuma-alueen maaperä on pääosin savista ja eroosioherkkää, ja alue on intensiivisesti viljeltyä. Tiivis savinen maa ja uomiin viettävät rinteet edistävät vesien nopeaa huuhtoutumista jokeen maa-alueilta, vieden mukanaan ravinteita.
Toimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon ravinnekuormituksen ja eroosioherkkyyden lisäksi myös alueen luontoarvot ja kulttuurihistorialliset merkitykset. Erityisesti kestävän maatalouden tukeminen on tärkeää samalla lisäten maisemallisten arvojen säilymistä. Alueella on useita luonnonsuojelualueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Suunnittelussa tulee huomioida myös luontodirektiivin lajit ja varmistaa, että toimenpiteet tukevat alueen monimuotoisuutta.
Paimionjoen valuma-alueen toimenpiteet tähtäävät ravinnekuormituksen ja eroosion hallintaan. Alueen ekologisen tilan parantamiseen tarvitaan monipuolisia ja kohdennettuja toimia.
Yleissuunnitelma:
Ravinnekuormituksen arviointi ja suositeltavat toimenpiteet
Paimionjoen valuma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormitusta on arvioitu Ympäristökeskuksen VEMALA-mallilla, joka huomioi muun muassa maatalouden, metsien, haja-asutuksen ja laskeuman kuormituksen. Malli hyödyntää hydrologisia ennustemalleja ja erillisiä työkaluja, kuten Vihma-työkalua peltojen kuormituksen tarkasteluun ja Icecream-mallia ravinnekierron arviointiin. Tulosten mukaan merkittävä kuormituksen lähde on maatalouden hajakuormitus, ja metsistä kulkeutuva kuormitus paikallisesti, erityisesti valuma-alueen yläosilla.
Ravinnekuormituksen vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa toimenpiteitä koko valuma-alueella, mutta parhaat tulokset saadaan keskittymällä erityisesti joen merkittävimpiin sivu-uomiin ja yläjuoksun järviketjun valuma-alueille. Tehokkaita toimenpiteitä ovat muun muassa kosteikot, kaksitasouomat, eroosiosuojaukset, laskeutusaltaat, pohjapadot sekä maaperän kasvukunnon parantaminen. Eroosioherkillä savimailla suositellaan suojavyöhykkeiden käyttöä, maaperän eroosion ehkäisyä kipsikäsittelyllä ja viljelymenetelmillä, sekä lannoituksen optimointia ja ravinteiden kierrätystä.
Metsätalouden osalta on tärkeää hallita orgaanisen hiilen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin suojavyöhykkeillä, laskeutusaltailla ja tarvittaessa ojia tukkimalla. Pienten uomien kunnostaminen metsissä voi myös vähentää luonnonhuuhtoumaa.
Pienimuotoiset toimenpiteet, kuten suoja-alueet ja eroosiosuojaukset, voivat olla maanomistajien ja asukkaiden itse toteutettavissa, kun taas laajemmat toimenpiteet vaativat tarkempia suunnitelmia ja maastotarkistuksia. Yhteistyö alueen metsänomistajien, maanomistajien ja viljelijöiden kanssa on keskeistä pitkäaikaisten ratkaisujen saavuttamiseksi. Tilakohtainen neuvonta ja koulutus paikkatietojen hyödyntämisestä tukevat toimenpiteiden tehokasta toteutusta.
Toimenpidesuunnitelmat Tarvasjoen ja Painio-järven valuma-alueille
Tarvasjoen ja Painio-järven valuma-alueilla on suoritettu maastokäyntejä maanomistajien kanssa. Näissä kohteissa karttatarkastelun pohjalta on tunnistettu mahdollisia paikkoja vesienhallintaratkaisujen toteuttamiselle. Käydyissä kohteissa on tehty suunnittelua talven 2025 aikana, ja kevään puolella aloitettiin tarkemmat suunnittelutyöt yhdessä maanomistajien kanssa. Tavoitteena on käynnistää toimenpiteiden toteutus, kuten kosteikkojen, kaksitasouomien ja muiden luonnonmukaisten vesienhallintarakenteiden rakentaminen soveltuviin paikkoihin.
Valuma-alueen suunnitelmat antavat myös mahdollisuuden pohtia viljelijöiden kanssa, millaisia toimia peltojen vesitalouden ja maankasvun parantamiseksi voitaisi tehdä. Yhteistyö maanomistajien kanssa on keskeinen osa suunnittelutyötä ja mahdollistaa tehokkaiden vesienhallintaratkaisujen toteuttamisen Paimionjoen valuma-alueella.
Vesivisio-työpajat
Vesivisio-työpajoja on järjestetty kaksi kappaletta osana Saaristomeri-ohjelmatyötä. Työpajojen tavoitteena on ollut pohtia yhdessä alueen toimijoiden kanssa, miten voimme parantaa Paimionjoen ekologista tilaa, virkistyskäyttöä sekä muita arvoja. Työpajojen tavoitteena on tuoda yhteen alueella toimivia tahoja, joille Paimionjoki on tärkeä. Työpajat ovat osa Saaristomeri-ohjelmaa, ja niiden toteutuksissa olivat mukana VARELY sekä Tuike -valmennus.
Paimiossa, Iskun talolla järjestettiin 20.11. 2024 työpaja, jossa keskusteltiin Paimionjoesta, sen haasteista, mahdollisuuksista sekä tulevaisuuden tavoitteista. Työpajaan pyrittiin kokoamaan ihmisiä eri puolilta Paimionjokea ja saamaan mahdollisimman kattavasti eri alojen toimijoita keskusteluun mukaan. Mukana oli alueen maanviljelijöitä ja maanomistajia, edustusta kunnista, paikallisista MTK-yhdistyksistä, alueen yrityksistä ja paikallisyhdistyksistä sekä muista organisaatioista. Päivän aikana tuli selväksi, että paljon on jo Paimionjoen valuma-alueella saatu aikaiseksi, mutta vielä tehtävää toki riittää. Yhteisen tahtotilan löytämisestä olivat kaikki samaa mieltä ja yhteistyön tärkeys nousi useasti esille.
Paimionjoen tulevaisuutta pohdittiin yhdessä myös 4.6.2025 Marttilan Nuorisoseurantalolla järjestetyssä vesivisio-työpajassa. Pienellä mutta tehokkaalla porukalla saatiin pohdittua konkreettisia toimenpiteitä erilaisiin teemoihin sekä hankeaihioita.
Työpajojen aikana pohdittiin ryhmissä eri teemojen (kuten maatalous, metsätalous, virkistyskäyttö..) tavoitteita ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmien ajatukset ja ideat koottiin kaikkien nähtäväksi ja niistä keskusteltiin yhteisesti.
Lisää tietoa oheisista linkeistä:
ELY-keskuksen laatima Saaristomeri-työohjelma 2024 - 2027
Ota yhteyttä:
Eveliina Sulo
Valuma-aluekoordinaattori, Paimionjoki-yhdistys
eveliina.sulo(at)paimio.fi
puh. 040 021 1857
Kuva Oskari Summanen: Paimionlahden alavaa viljelysmaisemaa