Helsingin yliopisto teki sulkasääskitutkimuksia Someron järvillä vuoden 2011 ja 2012 kesällä. Sulkasääsken toukkien havaittiin olevan tehokkaita eläinplanktonin syöjiä, joka voi pahentaa järvien sinileväongelmaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin koko järviketjun Pitkäjärvestä Painioon asti (yht. 7 järveä) olevan sulkasääskien vaivaama. Sulkasääskellä on keskeinen rooli tutkimusjärvien ravintoverkoissa. Kuore on tyypillisesti tehokkain sulkasääskien syöjä.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuonna 2015 Paimionjoki-yhdistykselle rahoitusta "Paimionjoen Kosken Tl -alueen kalat ja ravut” -hankkeelle kalatalouden edistämismäärärahoista. Myönnettyä määrärahaa siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2016 koekalastuksiin ja –istutuksiin Paimionjoen voimalaitosten alapuolisilla alueilla.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi vuonna 2015 Paimionjoki-yhdistykselle rahoitusta "Paimionjoen Kosken Tl -alueen kalat ja ravut” -hankkeelle kalatalouden edistämismäärärahoista. Myönnettyä määrärahaa siirrettiin käytettäväksi vuodelle 2016 koekalastuksiin ja –istutuksiin Paimionjoen voimalaitosten alapuolisilla alueilla.
Vieraslajit ovat toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle ja monet lajit aiheuttavat lisäksi haittaa muuttamalla maisemaa ja ympäristöä ja vaikeuttamalla alueen aikaisempaa käyttöä kasvamalla esimerkiksi alueen umpeen. Tämän takia VEERA-hankkeessa tehtiin
Vieraslajit – Varsinais-Suomen jokien valuma-alueiden haitalliset kasvit ja niiden torjunta -esite.
VEERA -vesiensuojeluhankkeen toimittama esite maatalouden vesiensuojelusta kokoaa yhteen ja samaan pakettiin niitä tärkeitä asioita, joita olisi tärkeä ottaa huomioon maatalouden arjessa ja vesiensuojelussa.
Vuoden 2015 alusta käynnistyi Aurajokisäätiön, Paimionjoki-yhdistyksen ja Salon Vesistöklinikan yhteinen vesiensuojeluhanke VEERA. Sen tavoitteena oli kansalaisten aktivoiminen vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrättämiseen sekä positiivisen yhteishengen luominen eri toimijaryhmien välille.
Paimionjoen yläosan järviketjulle sijoittuvan Leader -kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää ja tunnistaa alueellisia erityispiirteitä järviketjun luonnonympäristössä ja kulttuuriympäristössä.
Tavoitteena oli yhdessä paikallisten kanssa kehittää olemassa olevista ja uusista poluista ja teistä reittejä, jotka ovat kaikkien saavutettavissa.
Paimionjoki-yhdistyksen Puroista joelle -hankkeessa tavoitteena on parantaa Paimionjokeen laskevien purojen ekologista tilaa virtavesikunnostuksilla. Kunnostuksilla tarkoituksena on parantaa kalojen, rapujen, nahkiaisten ja muiden vesieliöiden lisääntymis-, elin- ja liikkumismahdollisuuksia Paimionjoella.
Paimionjoki-yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 8.12.2016 klo 9.00 Nordicium Oy:n tiloissa osoitteessa Kyröntie 27, 21800 Kyrö.